Blääh... Edelleen kurakeli jatkuu. Nyt sataa vesiräpäskää, joka on niin märkää, että yyyäääk!

Hakureeneihin sitten vain lähdettiin hyvällä fiiliksellä. Tuuli kovasti, mutta tuuli tykkäsi pyöriä edes sun taas.
Otan nykyään jo Akalle tallatulla alueella, koska sillä ei periaatteessa merkitystä ole, koska käydään ottamassa hajut eka ennen lähetystä. Tänään kolme maalimiestä. Kaksi oli vasemmalla puolella, koska sieltä tuuli paremmin. Yksi oikealla myötätuuleen. Päätettiin niin, että mm palkkaa koiran piilolla ja lähtee kävelemään Aksun kanssa kohti minua. Minä huikkaan Aksun luokseni ja mm muuttuu passiiviseksi. Akalla, kun on taipumusta lähteä mm luota rallatusjuoksuun, joten nyt otetaan koira näin hallintaan. Akalla on aina yhtä kova into hakuiluun ja mm:n luokse, joten juostiin täysiä ottamaan hajut. Ei siinä itse kyllä paljo kerkeä nähdä, että koska Akka hajun on saanut, mutta varmuudeksi mennään aina sen verta lähelle, että varmasti haju saadaan. Juoksu takaisin keskilinjalle ja lähteys. Akka pinkoi minkä jaloistaan lähti suoraa mm luokse. Kutsuin luokseni ja Akka tuli ja sitten juoku toiselle mm luokse ottamaan hajua. Huh, huh, mitä juoksua tämä on odottavalle äidille :) Taas onnistui todella hyvin ja kolmannelle... Noh, täytyy sanoa, että minulla meinasi puhti loppua ja ajattelin jo puolessa välin, että kai se jo sen hajun nappas ja lähdin takasin keskilinjalle. Lähetin ja Akka ei ollut saanut hajua ja hieman lähti väärään suuntaan. Kutsuin luokseni ja lähetin uudelleen. Tämän jälkeen eteni suoraa maalimiehelle saakka. Todella taitava penikka vaikka hajua ei oltukaan käyty hakemassa. Hienoa nähdä, että työskentelyintoa on.  Akka kun on kakarasta asti tätä tehnyt, niin intoa on vaikka kuinka. Tähän kuitenkin jätettiin ja mentiin sitten porukalla vielä syöttelemään Aksulle loput jauhelihat kitusiin. Maalimiehet syötteli Akkaa rauhallisesti lopuksi. Akka sai herkkua kitusiin, kun tarjosi nätisti istumista. Hienosti Akka tämän tajusinkin ja istuksi jokaisen luokse vuoronperään omaehtoisesti itse tätä tarjoten. Tätä on hyvä jatkaa vilkkaalle pennulle. Sain myös taas hyviä vinkkejä hakukavereiltani ja kuinka taas Akka oli se fiksu ja ohjaaja se uuno :D On ihana omistaa sellainen koira, joka ei hätkähdä omistajansa mokista ja väsymyksestä. Todella hienoa näin! Koska näin sitä itsekkin oppii mukana :)

Kotiin sitten hetkeksi oleilemaan perheen pariin ja syömään maha täyteen ennen kuin taas...

Lähdettiin illalla maneesille tottistelemaan. Ilmakin oli jo selvästi selkiintynyt, mutta lunta ei ole. Päästiin maneesille ja kyllä tunsinkin itseni väsyneeksi ja ajattelin, että kuinkahan väsynyt Akka on. Olin ajatellut, että otetaan kolme eri sessiota, mutta otettiin vain kaksi. Senvuoksi, koska minulla väsy painoi ja toiseksi, että eka sessio venyi ajateltua pidempään.
Ekassa sessiossa otin sivulle tuloja eri kulmista, seuraamista ja seissiä. Palkkasin namilla ja välillä leikittiin ankarasti. Akalla oli ihan hyvä vire päällä. Ei se osittanut minkäänlaista väsymystä vaan päinvastoin oli erittäin motivoitunut hommiin ja touhuun. Sivulle tulot ok, seuraaminen hyvää oikeassa paikassa sai palkan ( muutaman askeleen pätkiä tehtiin ) lopuksi seissiä. Bläh, itselläni taisi jo se vire laskea, joten otin vain muutaman seissin. Käsiapuja on paljon, mutta kyllä sieltä jo pieni kontaktikin irtoaa paikalla seisten... No reenausta vain, niin eiköhän se siitä. Lopuksi leikittiin patukalla ja autoon tuumi tauolle.
Tauon aikana katselin ja keskustelin muiden kanssa niitä näitä ja reenauksista.
Toisessa sessiossa otettiin istumisia erikulmista ja liikkeestä. Paikalla istumista. Nyt saan hihnan jo pitkälle, että ei lähde liikkeelle. Istuu myös liikkeestä jo kivasti, kun jatkan itse matkaa pienen pätkän. Palkkasin namilla. Kontaktin ottoja. Nyt keskityminen hieman heikompaa kuin ekassa. Touho oli paikallamakuussa vasemmalla ja ihqu reenaili oikealla. Varsinkin, kun istui paikalla niin välillä piti vilkuilla ympärille. No kontaktista palkkasin. Lopuksi kaksi luoksetuloa kissanruoka palkalla. Todella hyvät ja nopeat tulot ei moitteen sanaa. Tähän lopetettiin, jota Akka kyllä hieman ihmetteli. Nimittäin kun lähdettiin maneesista niin katsoi päälle ja pysähtyi, että hä, nytkö me lopetetaan? Hassu pentu :) Emännän kunto loppuu, mutta tuo likka vaan jaksaisi ja jaksaisi... No hyvää se sillekki tekee, että lopetetaan, kun on kivaa. On taas kiva tulla viikon päästä uudelleen.

Iltaruoalla reagoinnit esineisiin. Nyt tosiaan kolme eri esinettä. Kaikille hyvät reagoinnit. Kaikki meni suuhun ja kaikilla leikittiin. Tein useamman toiston, koska ruoka oli nyt niin mieluista ja Akka meinasi välillä jo itse päättää, että nyt syömään, joten jatkoin reeniä niin, että sain palkattua yllätyksellisesti. Harmi, kun ei nyt vknloppuna päästy metsään. On tämä vknloppu vain niin lyhyt, että ei tässä kaikkea kerkeä. Ensiviikon aikana on kyllä pakko päästä kokeilemaan tätä jo metsään!

Nyt olen niin väsynyt ja näyttääpä tuolle penikallekki maistuvan uni jo kovalla kyydillä, kun nukkuu sikeästi, joten taidetaampa pitää huomenna vapaapäivä!