Yllättävä tempaus sai alkunsa siitä, kun naapurin Pia tuli lainaamaan kananmunia minulta. Pia pitää Seremonia nimistä kahvila-ravintolaa ja sinne oli pullia leipomassa, mutta munat olivat unohtunut.
Pia sanoi, että Seremonialla on joku näytekeräys illalla ja tulossa porukkaa saareen.
No minähän heti tartuin tähän, että mikähän näytekeräys on kyseessä, mutta sanoi, että paikalle on tulossa eläinlääkäri Ville. Se on myös meidän oma eläinlääkärimme.
Käskin Pian soittaa vielä illalla ja varmistaa mulle asia, että onko kyse dna-keruusta.
Ajattelin kyllä, että menen kyllä häiriö tottista ottamaan, koska kerrankin meidän omalla kylällä tapahtuu, joten siitä on hyöty irti otettava. Kerrankin niin ettei tarvi lähteä ajelemaan pois saaresta.

Pia soittikin ja sanoi, että koiria on paljon ja keruut alkanut ja häiriötä tiedossa :)
No mehän sinne suuntasimme Akan kanssa. Akka taas aluksi jaksoi pöhistellä muita koiria, mutta kyllä se ohittekkin meni. Otimme sivulle tuloja, istumisia, kontaktia, seuruuta, maahan makuuta, oikealle käännöksiä ja paikallaoloa. Ihan kivasti sujui. Välillä rupattelimme muiden koira ihmisten kanssa ja kyläläisten kanssa, jotka kans olivat paikalle tulleet omien koirien kanssa, kun kerrankin kylillä on koirataphtuma. Siinä ajattelimmekin, että tämmöisiä saisi meidän kylillä olla enemmänkin. Siinä rupesimme suunnittelemmaan erään pelloille agikenttää, jälkimaastoja ja hakualuetta. Kyllä täällä on maita ja mantuja!
Akka oli ihan mallikelpoinen istuskeli vieressä ja ihmetteli maailman menoa. Haisteli toisia koiria ja yhden kanssa kovasti leikkikin. Aikuisista ihmisistä Akka ei juurikaan välitä, mutta kun tulee muksu vastaan, niin johan Akka on innoissaan. Tutustuimme samalla myös 16-vuotiaaseen tyttöön (Kaisla-Mariaan), joka kovasti ihaili Akkaa ja yleensäkkin mustaa belgialaista. Sanoi, että haaveilee omasta mustiaisesta ja olisi innoissaan kuulemaan mustiaisista lisää. Hänellä itsellään oli seropi pentu 8kk vanha ja kivasti hänkin tokoili koiransa kanssa siinä. Teimme yhdessä paikallamakuuta koirille ja muutenkin yhdessä tottistelimme. Oli kivaa :)
Lopuksi sitten kävimme mekin Akan kanssa laittamassa kortemme kekoon eli DNA-näyte Hannekselle. Ell Ville kyseli kovasti Köpin kuulumisia ja siinä sitten niitä kertoilinkin. Samalla kysyin, että joko voin viedä kissat leikattavaksi ja kylläpä tuo suositteli, että nyt voi jo kissat leikata ja nyt olisi se hyvä aikakin ennen kiimaa eli nyt vain pitää saada kissoille aika.
Akka olisi ollut näytteenotossa mukana, kovasti nenällään yritti Villeä tutkia ja Villen juttuja, pakko oli ottaa tyttö syliin että näytteenotto onnistuu. Ei Akka varmaan sitä tajunnut, että siltä verta otettiin :)

Oli oikein kiva tapahtuma! Tapahtuman järjesti Kangasalan Eläinpuati, kun täytti 2 vuotta eli sitä siellä juhlittiin kahvin ja pullan kera.