Taas me lähdettiin aamulla jo. Nyt kohti Niihaman kenttää tapahtumaan: "Olisiko koirastani suojeluun". Tapahtumalla kerättiin varoja Belgianpaimenkoirien IPO MM-joukkueelle.
Akka osallistui leikkitestiin. Maalimiehenä toimi Mikko Salmi.
Akka ei juurikaan leikkinyt maalimiehen kanssa. Akka otti häiriötä muista koirista ja katseli välillä minua. Maalimies pyysi, että jos minä leikittäisin ja minun kanssani Akka kyllä leikkikin. Maalimies kysyi, että onko Akka landelainen :) ja sanoin, että joopa, joo, Pälkäneellä asutaan. Maalimies tuumasi, että sen koirasta huomasi, kun otti häiriötä eikä juurikaan ollut kiinnostunut maalimiehestä. Minun kanssani Akka kuitenkin leikki. Maalimies sanoi, että haluaisi tämän landelaisen tavata toiseen kertaan ilman häiriötä, koska koira oli kuulemma kuitenkin lupaavan oloinen ja luoksepäästävä, että arkuudesta ei kyse ollut.
Maalimies sanoikin, että nyt vain hakureeneissä maalimiehet lekittämään Akkaa, niin hyvä tulee.
No, mutta maalimies ei tiennytkään meitä, että olemme tehneet kovasti juuri tuon häiriön vuoksi töitä ja sen, että Akka leikkii minun kanssani. Eli töitä on tehnyt jo senkin eteen, että Akalla ja minulla on kivaa ja että Akka haluaa tehdä töitä kanssani häiriössä. Joten nyt olemme näköjään tämän tavoitteen saavuttanut ja nyt edetään seuraavaan tavoitteeseen, että Akka oppii leikkimään myös muiden kanssa. En usko, että tämä ongelmaksi tulee, koska leikkiminen on kuitenkin Akan mielestä kivaa ja leikkiminen kehittyy kuitenkin koko aika. Eikä Akka kuitenkaan ole sellainen turha säätäjä, joka ei kuulisi mitään. Olen sen huomannut, että Akka kysyy multa paljon asioita, että mitä saa tehdä ja mitä ei. Itseluottamusta siis voisi enemmän pikku-Akassa olla. IPO-koiraksi ei Akasta ole, mutta ei sen väliä ;)
Tapahtuma oli tosi kiva ja tuttuja oli paikalla paljon, joten mukava oli myös nähdä heitä ja heidän koiriaan. Juteltavaa piisasi. Näin myös mahtavia suorituksia mustien edustajista, jos tässä mainitsen pari, jotka teki vaikutuksen minuun oli tietysti PARAS Mette (Akan iso-täti Fin Tva & Ava Jk3 BH Hermine Gallia At av Nangijala), josta todellakin olisi suojeluun sekä Akkaa pari kuukautta nuorempi narttu Ginga (High Spirited Weed), noin nuori ja noin kehittynyt! Aivan siis todella mahtava penneliini tuossa asiassa. Olipa paljon muitakin hyviä mustia, mutta nämä oli ne jotka minuun vaikuttivat.
Tapahtumassa menikin kauan, koska Sarikin innostui Troyan kanssa kokeiluun. Sari oli vipa, joten hakureenien alku venyi. No mehän Heidin kanssa maltettiin odotella kärsivällisesti. Kun lähdimme, niin auto oli jäänyt pikkusen jumiin ja raavaat miehet; Mikko the maalimies ja Jorma (Rokun omistaja) tuuppasi meidät matkaan :)

Hakureeneissä Akka taas näytti kyvykkyytensä. Ajattelin, että oli jo ollut pitkä päivä, että miten vaikuttaa pikku-Aksuun, mutta eipä näytännyt haittaavaan, vaan intoa ja virtaa piisasi jokaiselle neljälle maalimiehelle, hyvähyvä!
Akalle siis otettiin neljä valmiina olevaa maalimiestä tallaamattomalle alueelle. Oikea puoli oli myötätuuli puoli, joten sieltä aloitin ja kävin ottamassa hajun. Tulin keskelle lähettämään ja Akka eteni suoraa maalimiehen luokse. Vasemmalta tuuli vastaan, joten nyt kokeiltiin suoraa lähetystä. Lähetin Akan keskeltä ja Akka eteni täysin suoraa maalimiehen luokse, ihan mahtava pentu! Akka ei myöskään enää lähde siihen omaan ralliin vaan on erittäin hyvin hallinnassa maalimiehellä sekä minulla, tämäkin on erittäin hyvä asia! Kolmoselle menin ottamaan hajua ja taas ilmeisesti luulin, että Akka sai hajun, koska olimme niin lähellä maalimiestä, menin lähetykseen eikä Akka päässytkään suoraa maalimiehen luokse, tuli tyköni ja lähetin uudelleen ja tämän jälkeen meni suoraa maalimiehen luokse, hyvä näin, ettei into lopahtanut. Sari meinasi, että minun olisi pitänyt mennä vain vielä eteenpäin maalimiehen taakse, että voi olla että se olisi saanut hajun takaa. Ja näin, kun ajattelee, että olimme myötätuulessa, niin näinhän se taisi olla. Hätäilin itse, kun en edes osaa lukea omaa koiraani vielä, mutta eiköhän tämä lukutaitokin harjaannu tässä, kun vain reenaa. Neljännelle lähetin sitten taas heti suoraan ilman hajun hakua. Vähän Akka poikkesi linjalta, mutta nappasi taidokkaasti hajun ja plumps meni maalimiehen luokse :) maalimies tulikin sitten Akan kanssa yhdessä pois.
Nyt emme vielä päässyt leikittämään Akkaa maalimiesten kanssa, koska koiria oli tällä kertaa 7, joten piti yrittää toimia rytmikkästi, että päästään metsästä pois ennen pimeyttä. Ensi kerralla otetaankin sitten leikkisessiot päälle.
Mutta hyvin meni nämä reenit, vaikka luntakin oli. Akka ei hyytynyt kesken kaiken vaan jaksoi tarpoa yhtä innokkaasti kaikki neljä! Minulle tämä ehkä oli hieman raskasta ;)

Kotiin päästiin illalla vasta puoli kuudelta, joten maanesi tottistelut jäivät nyt väliin.
Heidillä ja koirilla oli vielä pitkä koti matka edessä.

Kiva, kun Heidi oli meillä ja saatiin yhdessä touhata. Kiitos siis Heidille kivasta viikonloppu seurasta :)

Illalla iltaruoka sessiossa otin vain oikealle käännöksiä ja niitäkin vain muutaman toiston. Olin niin väsynyt, että uni vei taas voiton kaikesta muusta!