Me tutustuimme torstaina siellä seremonialla Kaisla-Mariaan ja hänen seropi koiraansa Iituun. Tänään Kaisla ja Iitu tulivatkin meille.
Akka ja Iitu kovasti leikkivät ja kävipä Köpikin uutta tulokasta moikkaamaassa, mutta Köpi olisi välillä ollut kovinkin innokas, niin päätettiin niin, että Akka ja Iitu voivat leikkiä keskenään, koska molemmat pentuja ovat. Iitu on 8kk vanha.
Lähdettiin sitten yhdessä tekemään esinereagointia metsään.
Otin Akalla kaksi eri kertaa neljällä esneellä.
Ekalla kerralla lelut löytyivät suhteellisen mallikkaasti vain yksi oli hukanteillä eikä Akka tätä meinannut haistaa laisinkaan. Lopuksi kuitenkin löysi ja reagoi. Kovasti siinä sitten leikimme. Akka on välillä hölmistyneen näköinen ja kyselee minulta apuja. Yritänkin kannustaa Akkaa itsenäiseen työskentelyyn.
Välillä laitettiin Akka huilille autoon ja otettiin Iitu kokeilemaan reagointia ja voi kuinka hienosti Iitu menikään ja käytti taidokkaasti nenäänsä. Iitun äiti on bordercollie, joten selittäisikö tämä tämän työmotivaation ja innokkuuden ;) harmi vain kun on seropi, nimittäin sen verta lupaavalle työkoiran alulle tämä Iitu vaikutti.
Toisella kerralla otin Akalle taas neljä esinettä, nyt tuotti samainen esine hieman päänvaivaa, mutta löytyi lopuksi hyvin. Nyt tulin siihen tuuminkiin, että saatampa jättää liinan pois, koska Akan vauhti on selvästi himmaantunut ja tasoittunut. Akka ei ole enää semmoinen kaahaaja. Katsotaan auttaisiko se tähän itsenäisempään työskentelyyn, kun minä en ole enää siellä hihnan toisessa päässä ;)
Toivottavasti pääsisin jo ensi viikolla kokeilemaan, vaikka menenkin töihin.
Minulla alkaa huomisesta mukava työputki. Olen töissä ja vielä kaikenlisäksi iltavuoroissa su, ma, ti ja ke. Akka saa levähtää tällä välin ja vietellä mukavaa lomaa, kun emäntä raataa töissä. Mutta luulempa, että nämä ovat viimeiset työvuoroni mitä nyt teen. Työmotivaatio on nyt niin  huonolla hapella ja minun energiani ja motivaationi ovat aivan jossakin muualla kuin töissä. Iltavuorot on niin paskoja, kun siinä menee koko päivä ihan harakoille. Onneksi sitten, kun normaalisti työtä teen, niin ei tällaisia iltavuoroputkia ole, joten ei se muutoin haittaa. Nyt vaan kun teen keikoja eikä mulle muut vuorot käy, koska Siirillä ei ole hoitajaa ja Pasi tulee sitten aina töistä kotiin hoitelemaan muksuja, kun minä menen töihin. Näitä perheellisen organisointijuttuja.
Palataan taas :)