Tänään lähdettiin koko perheen voimin mätsäreihin.
Mä olin ajatellut että harjoittelen vähä ennen ens lauantaita, kun on Tampereen näyttelyt ja ilmeisesti joudun ite viemään Akkaa, kun Heidi ei tänne tule. Onkin tulossa mun ekat näyttelyt ilman Heidiä :) Kuinkahan pärjään?

No joo Eerika osallistui Akan kanssa lapsi ja koira kilpailuun. Eerika oli hieman hermona minulle, kun olin vieressä, kun kuulemma Akka oli minun perääni eikä saanut Akkaan otetta. Kyllä Eerika olisi huomion saanut Akkaan, jos itse olisi keskittynyt aiheeseen, mutta Eerika vain huusi mulle ja keskittyi muhun.  No mutta hienosti ne mun mielestäni meni ja sai Eerika hallittua kuitenkn Akkaa toisaalta ihan hyvinkin. Mutta tämä oli hyvää kokemusta kummallekkin. Eerika tykkää tällaisesta ja odottaa jo seuraavaa kertaa. Siinäpä nämä yhdessä kehittyvät ja kasvavat.
No sitten oli mun ja Akan vuoro. Akka meni tosi hienosti. Itsellä oli hieman hankaluuksia juoksemisessa, mutta juoksin ihan rauhaksiin. Seisomisessa Akka meni sivulle, istui eteen otti kontaktia, meni maahan ja muutenki yritti tehdä kaikki temput, kun ei raukka tajunnut, että pitää vaan seistä. Tuomari kysikin, että onko Akka palveluskoira, jota on koulutettu, kun kontakti on niin tiivis. No onhan se :) ja se näkyi. Hyvin Akka antoi itsensä tutkia ja muutenkin kehäkäytös oli rauhallista ja ihan asiallista. Eerika huikki sivusta Akkaa. Joku sanoi Eerikalle, että lopettaisi jo moisen huutamisen :)) Joku ei tajunnut tätä belgiesiintymistä ;) Eerika kyllä vähän tauotta välillä huusikin, mutta tämäkin oli hyvää harjoitusta ensiviikkoon.
No me voitettiin se meidän pari ja saatiin punainen nauha. Punaisissa sijoituttiin viidenneksi. Koiria ryhmässämme oli 35, joten ei paha suoritus ollenkaan :)
Mätsärit oli pihalla eikä tilanne ollut yhtään niin ressaava kuin Ylihärmän näyttelyissä, jotka olivat sisällä ahtaassa.
Ensi viikolla sitten onkin ihan oikeat näyttelyt ja mulle ihan ensimmäinen kerta, kun vien näyttelyissä koiraa! Apua!

Kotiin tultuamme kävimme pikkuisella lenkillä ja teimme lumipalloilla maahanmenoja. Tässä tulikin nopeutta ja räiskyvyyttä maahanmenoihin, eli näin leikkimällä jatkamme maahanmeno treenejä. Akassa oli niin paljon virtaa, että hyökki hihaani ja oli ihan mahdoton. Lelua, kun mukaan ei tullut, niin otin kepin (kun hain keppiä laitoin Akan siksi aikaa paikallamakuuseen ja vapautin kepille) ja leikimme sillä. Akka sai lopuksi kantaa kepin kotiin asti. Sisälle tultuamme teimme kakeja i - m - i vaihdoksilla muutaman sarjan. Ihan ok eikä takapää liikkunut.Tein myös pienen paikallamakuun. Näitä kakeja harjoittelemme aina ruoan yhteydessä, samoin kuin pakallamakuutakin.
Sitten pikkuinen Aksu pääsi nukkumaan.