Lähdettiin iltasella Akan kanssa Kangasalan amiksen parkkikselle ottamaan muutamat leikkisessiot.
Tarkoituksena vain leikkiä.
Ekassa sessiossa otin Akan autosta ja heti kun tarjosi kontaktia ja iloisuutta minua kohtaan, niin välittömästi palkka ja leikkiä. Leikittiin varmaan n. 30s ja autoon.
Akka autossa 5min ja sitten taas uudestaan.
Akalla todella hyvä vire ja into päällä leikkiä kohtaan ja sitten, minä huomasin, että rupesin vaatimaan Aalta pidempää kontaktia hyvä, etten lähes seuraamista... Tyhmä Heli! No, kun otti sen kontaktin ja oli iloinen, niin palkkasin heti. Leikittiin ja kun vastusti pariin otteeseen lopetin ja autoon. Leikki kesti varmaan kutakuin saman ajan ellei pikusen pidempäänkin.
On se kumma juttu, ku ei voi koiransa kanssa vaan peuhata ja pitää hauskaa, kun heti vaan on vaatimassa jotakin liikaa! Olin ajatellut, että leikin vain korkeintaan kaksi kertaa, joten siksi päätin että nyt riskillä otan vielä kolmannen kerran ja toivoin, ettei Akan into ole jo lopahtanut. Yritin karistaa kaikki vaatimukset itseltäni Akkaa kohtaan pois.
No kun otin autosta oli samanlainen into päällä :) sain annettua lelun heti kun otti kontaktin, joka oli heti, kun autosta tuli, joten saimme todella onnistuneen kivan leikin loppuun! Tähän oli hyvä lopettaa ja lähteä takaisin kotiin :)

Kotiin tultua teimme lenkin. Minulla oli nappuloita taskussa ja aina, kun Akka tarjosi seuraamista oikeassa paikassa, niin sai nappulan suuhun. Nyt en siis käskenyt tai vaatinut mitään seuraamista, mutta palkkasin vain aina, kun tätä automaattisesti tarjosi. Onhan se näinkin hyvä hioa oikeaa paikkaa ja kontaktia seuraamiseen.

Ennen iltaruokaa paikalla seisominen.

Tänään teimme myös päätöksen, että heinäkuussa otamme uuden koiranpennun Akalle kaveriksi. Akka on niin yksinäinen, että kyllä sille täytyy kaveri saada. Kuinkahan maltamme odottaa!