Porukalla taas tokoiltiin Pirkkalassa.
Akka otti kaksi eri sessiota ja otettiinkin vain lyhyet sessiot, mutta sitäkin intensiivisemmät.
Eka sessio tehtiin, kun Sari ja Robban otti luoksetuloa. Tämä, kun on meille se iso häiriö, kun jotkut tekee luoksetuloa. Nyt Akka ei edes noteerannut tätä vaan kontakti pysyi. Otimme sitten seuruuta pikkuisia pätkiä ja kännöksiä, jotka taas parantunut.
Kokeiltiin nyt myös ensimmäistä kertaa pientä henkilöryhmää kahdella ihmisellä. Pujottelin ja istutin välillä. Kerran Akka meinasi vähän Jaria lähteä moikkaamaan, mutta eipä kuitenkaan lähtenyt vaan kontakti pysyi. Todella hyvin meni!
Sitten teimme maahanmenoja ja istumisia ja tämän jälkeen autoon.

Toisessa sessiossa tehtiin luoksepäästävyyttä. Tämä on niiiiiin vaikeaa Akalle, kun ei saa mennä moikkaamaan tulijaa. Pian neuvosta ja vinkistä lähdimme tekemään harjoitusta siten, että heti kun Akka meinaa lähteä tulijan luokse, niin tulija pysähtyy ja menee takaisin. Akka, kun palkittuu siitä, kun saa hypätä päälle ja nuolaista ja moikata, joten tämä estetään.
Aloitettiin Piasta, joka tuli lähemmäs meni pois ja taas lehemmäs ja pois jne... niin kauan kunnes Pia pääsi jo Akan eteen istumaan ja pois ja muutaman kerran koskettamaan. Akka on hyvä oppilas siinä mielessä, koska Akasta pystyy lukemaan hyvin, että koska tämä mahdollinen pomppu tapahtuu eli tulija kykenee lukemaan ja pysätymään ja poistumaan. Minä palkitsin namilla suhteellisen tiuhaan hyvästä kontaktista ja siitä, kun peppu pysyi maassa. Sitten tuli Marika joka teki samaa Akalle. Eli siedätetään pikkuhiljaa... Marikakin pääsi koskettamaan lopuksi ja sitten Jari viimeisenä. Jari kun on haussa Akalle maalimiehenä, niin sekin jo tekee asiasta vaikeaa, koska Jari on ihana :) No nyt kuitenkin, kun oli jo kaksi kävijää, niin Akka nopeasti älysi jujun ja Jarikin pääsi koskettamaan Akkaa lopuksi. Näin siis jatkamme.
Tämä olikin Akalle aika rankka reeni ja se olikin aika väsy, kun pääsi autoon. Piti raukan niin pidätellä itseään. Mutta hyvin meni!
Tähän jäi meidän tokottelut tällä kertaa ja lähdimme kohti....

...Kangasalan amista tekemään jälkeä.
Tein taas n. 60 askelta. Nyt oli ne maksapalat jäljelle. Alkuun lähtö taas hieman hankalaa, mutta lähti etenemään. Huomasin sen, että Akka on aika herkkä mun ohjaukselle eli jos hihna kiristyy, niin Akka ottaa tästä painetta ja nostaa nokan ylös heti jäljeltä. Akka ei etene jokaista askelta vuoron perään eikä edes tajua välttämättä aina tarkistaa jokaista askelta, vaan joitakin askeleita jää väliin. Nyt meni muutama askel kyllä hienostikkin rytmissä oikea vasen, oikea, vasen, mutta ei koko jälki. Loppukipolle meni maahan (minä avustan Akan maahan, niin että itsekkin kumarrun kipolle) ja tästä herkkuja kitusiin :)
Blääh... On tämäkin vain niin vaikeaa. Toivottavati saisimme hyviä neuvoja tulevalla leirillä jäljestykseen, koska apua paljon tässä tarvitsemme sekä minä itse, että Akka.

Iltaruoalla pikkukapulan pitoa, joka meni nyt surkeasti ja lopetin siihen, kun piti hyvin kiinni. Nyt meinasi päästää kapulasta herkästi irti. Tarvii jatkaa kapulan härkkimistä, ettei ala tippumaan kapula omia aikojaan. Tietenkin pikkuisin askelin. Sitten kakeja i-m-i vaihdoksin. Paikalla istuminen ja ruoka.