Käytiin Lissun kanssa tekemässä n. 60 askeleen jälki Akalle. Akka oli koko aika meidän mukana ja Lissu piti Akkaa, kun minä tein jäljen eli Akka näki jäljen teon.
Alku oli todella hankalaa. Akka ei meinannut lähteä etenemään alkua pidemmälle, mutta kun hieman ohjasin oikeille urille, niin lähti etenemään. Epävarma Akka on jäljellä. En tiedä auttaisiko tähän kenties paremmat eväät jäljelle. Puuttuuko oikeanlainen vietti jäljestyksestä, uupuuko motivaatio vai johtuuko ihan kokemattomuudesta? Kokeilen huomenna laittaa jäljelle maksapaloja, jos tämä vaikka auttaisi asiaan ja loppuun jotakin yltiö herkkua, että saa lopuksi vielä oikein kunnon kiitoksen tehdystä työstä. Pitää kokeilla ja miettiä. Toistojahan jälkikin vaatii, että alkaa tietämään mitä ollaan tekemässä ja nähdään mihin päädytään. Epäröinti? Vietittömyys? Motivaation puute? Näkyy silä tavalla, että Akka nostaa nenän ylös ja kysyy minulta, että mitä? Olen ohjannut kädelläni takaisin jäljelle. Eli treeniä, treeniä :) Tästä on kuitenkin oikein hyvä jatkaa, koska kyllä Akka jäljen kuitenkin hienosti aina loppuun ajaa ja menee loppukipolle maahan jonka jälkeen saa syötävää.

Olisi niin tehnyt mieli tehdä jälki vielä illalla, mutta maltoin mieleni ja odottelen huomiseen, koska Akka on lähestulkoon koko päivän viettänyt aikaansa ulkosalla ja näin ollen jo aika väsynyt. Huomiseen siis :) Taas jaksaa toisella tapaa reeniä, kun pidettiin pari päivää vapaata ja olla möllöteltiin :)