Aamusella kävin Akan kanssa lenkin yhteydessä tekemässä esineruudun. Mietin pitkään, että tallaanko alueen vai en. No päädyin siihen, että en tallaa.
Ensiksi vein esineen Akan kanssa yhdessä piiloon. Lähetin Akan ja Akka menikin hienosti esineelle. Otti esineen suuhun ja toi minun luokseni. Palkkasin namilla. Toki aluksi leikittiin esineellä.
Toisella kerralla laitoin Akan puuhun kiinni ja hieman hetsasin lelulla Akkaa ja vein itse lelun piiloon. Menin Akan luokse ja lähetin Akan tuulen alta esineelle. Akka menikin oikein innoissaan esineen luokse otti suuhun ja toi mulle :) leikittiin ja palkaksi namia. Tähän lopetettiin, kun niin hienosti meni. Akka ei olisi halunnut vielä lopettaa vaan taas meni käymään niillä paikoilla missä oli esineet löytänyt, että vieläkö olisi jotakin piilossa :) Hassua :) Mutta tosi kivaa.
Lopuksi sitten vain heittelin tennispalloa Akalle.

No mutta iltasella sitten aluksi sisällä muisteltiin noutokapulan pitoa. Akka ei halunnut mun edessä istuen ottaa kapulaa suuhun ollenkaan. Otti muutaman kerran mutta tiputti saman tein. Sitten kieltäytyi ottamasta ollenkaan. Blääh!!!
No yritin soittaa Heidille epätoivoissani, mutta en saanut kiinni :( Olin jo päivällä häiriköinyt Heidiä esineruudusta :) Heidi kun on meidän ikioma ystävä, opettaja, lohduttaja, kannustaja, tsemppaaja ja viimeisen sanan sanoja, joten on niin kiva omistaa moinen ihminen. Kiitos Heidi sulle!
Mä soitin siis esineruudusta sitä, että tallaanko alueen vai en... Tulimme yhdessä siihen päätinkiin, että tallaan. Tänään en siis tallannut.

No joo mutta takaisin epätoivoiseen noutokapula treeniin....
Pihalle kun lähdimme koko perheen kera. Istutimme muuten nyt herneitä, porkkanaa, persiljaa, lehtisalaattia yms... saas nähdä millaista satoa saamme. Tämä pieni kasvimaa tuli lasten leikkipaikalle ja Eerika ja Roosa saa kasvimaata hoitaa. Tytöt istuttikin herneet ja porkkanat maahan.
Mutta siis. Minä olin ottanut kapulan mukaan ulos. Aina, kun Akka osoitti kiinnostusta niin otin kapulan esiin. Heitin kapulaa ja Akka haki innokkaasti kapulan ja toikin minun luokseni, mutta kapula tippui metrin ennen kuin oli minun tykönäni. Pihallakaan ei ottanut minun edessä kapulaa suuhun.
Onneksi Heidi soitti tässä välissä.
Ja Heidi sai muhun luotua taas hyvää itsevarmuutta ja taas puhelun jälkeen puhkuen kapulaan kiinni.
Heitin kapulan, jonka Akka lähti kivasti hakemaan ja juoksi muuten pienen kunniakierroksen kapula suussa... uuupsss.... No mutta tuli kuitenkin kapula suussa mun tyköni ja kuinkas ollenkaan sain sen eteeni istumaan ja luovuttamaan irti käskyllä!!!! Apua se sattui nyt säkällä onnistua!!!!
Eli nyt jatkan näin heitän ja käsken eteen ja sitten vasta irroitus. Nyt kokeilen näin ja sitten kun tulee eteen istumaan kivasti niin sitten kokeilen uudelleen siinä edess istuen jne... Tuli luottavainen mieli, että kyllä tämä onnistuu, kun nytkin jo onnistui.
Joku mättö tähän on tauon aikana tullut, mutta kyllä se on voitettavissa ihan varmasti!
Jos Heidiä ei olisi, niin mä olisin jo luovuttanut, vaikka en edes alkuun ole päässyt.

Iltaruoka paikallamakuulla ulkona niin kuin eilenkin. Reilu 2min ja osa ajasta piilossa auton takana. Kävin kannustamassa välillä. Oikein hyvin!

Tästä se taas sitten lähti.... ;)
Ei kai nyt tämän enempää tauolla tarvi olla???? Johan ollaan oltuki!