Nyt oltiin taas vaihteeksi uudessa paikassa hakuilemassa.
Olikin hurjan vaativa ja haastava maasto. Oli ylämäkeä ja alamkeä ja alusta oli raskas niin koirille kuin ohjastajillekkin. Keskilinjalla sai laskea pyllymäkeä
Eikä nyt ees tuullutkaan.

Akalle 5 maalimiestä valmiina.
Ykköselle lähetin, jonne Akka lähtikin vikkelästi, mutta usko loppui kesken ja palasi mun luo. Lähetin uudelleen, joka jälkeen Akka menikin mm tykö. Kakkoselle Akka sukelsi suoraan ja todella hienosti. Kolmosella taas tapahtui epävarmuutta. Tässä kyllä nyt huomaa, ettei Akka ole vielä valmis ja kärsii ihan selkeästi epävarmuudesta. Akka palasi mun luokse ja lähetin uudelleen, jonka jälkeen Akka taas jaksoi etsiä ja löytyihän se mm sieltä. Nelosen piilo oli myöskin todella vaikeassa paikassa ja varmaan jotenkin väärin lähetin Akan ja taas lähetys uudelleen  Tällä välin minä laskettelin pyllymäkeä keskilinjalla edeten aluetta. Olin jo ajatellut, että jätän treenit jo tähän, kun on niin vaikeaa, mutta sinnikkästi kuitenkin päätin vielä kokeilla vitosen, koska Akalla edelleen ilme oli hyvä ja näki että intoa riitti, joten tämän vuoksi sitten uskalsin laittaa vitoselle menemän suorilla. Rukoilin Akan juostessa kohti maalia, että mene ja löydä ja onnistu! Ja kas kummaa.... Akka meni täpöt ja täysin suoraa maalimiehen luokse. JEEEEE!!!! Voi herranestas, että se Akka kesti ja onnistui viimeisellä näin mahtavasti. Mä menin piilolle myöskin ja pidettiin kyllä hirmu bileitä siellä. Sitten sai juosta iloisena meidän välillä. Keskellä aloituksessa sai aamuaruoan.

Hmmm....
Mitä tästä opin?
Sen, että miksi en helpottanut Akkaa? Kun huomasin, että maasto on haastava, niin miksi en hakenut hajuja vaikeista paikoista???? Eli nyt pitää tajuta se, että helpottaa koiraa, jos tuntuu, että on vaikeaa. No nyt sen ainakin tajuan! En voi siis vaatia koiralta sellaista mitä se ei vielä osaa. Mutta tämä oli erittäin hyvä ja opettava kokemus niin mulle kuin myös Aksulle.
Seuraavat treenit meillä on helpot!!!

Kyllä hakuilu on haastavaa! MUTTA kivaa

Kiitos Jarille, kun lainasi Aksulle Jojon loimea. Akan ei tarvinut palella. Hakuilujen jälkeen suunnattiinkin suoraa Mustaan ja Mirriin, jossa ei oikean kokoista loimea löytynyt. Hervannassa sitten oli, joten sinne sitten maanantaina loimea hakemaan.