Viestitettiin Eerikan kanssa tänään.
Ajatuksena oli opettaa Akalle odotusta ja lähetystä. Tehtiin molemmin muutaman metrin seuraamispätkä ja sitten seis ja pieni odotus ja lähtö -VIE-. Eerika A ja minä etenevä.
Aluksi Akka juoksi ensimmäisen juoksun hyvin mun tyköä Eerikan luo. Eerikan päästä Akka oli juossut jokaisella kerralla hyvin. Oli odottanut hienosti ja seurannut ja lähtenyt täpöt kuultuaan käskyn.
Kun lähti toiseen kertaan mun päästä ja tein samat rituaalit, niin Akka ei lähtenytkään. Eerika tuli näyttäytymään ja sitten lähti. Viimeiselläkään juoksulla ei lähtenyt ja Eerika tuli näyttäytymään ja sitten lähti, mutta enne puolta väliä kuitenkin pysähty ja haukkui Eerikalle kutsuvasti. Oli ihan selvästi ristiriitatilanne koiralle, että jääkö vai meneekö Eerikan luo. Kun Eerika kutsui niin Akka juoksi Eerikan luo.
Ja sitten se tapahtui. Multa meni hermo! Ja sitten meni myös Eerikalta hermo... Akka leikki wubballa kyllä innokkaasti, vaikka minä ja Eerika marmatettiin. Eerikalla oli kaikki mennyt juuri niin kuin oli sovittu, mutta mun pää tökki ja pahoin. Ei toimi ei.

Kotipihassa tein tottista. Seuraamisen juoksua joka niin surkeaa että HYI!!! Eteentulot hitaat ja sitä rataa....

Huonojen treenien jälkeen meninkin Aksun kanssa erittäin pitkälle ja hiljaiselle lenkille. Ja nyt on jo sellainen fiilis, että kai tätä touhua edlleen jatketaan....