Taves järjesti illaksi esineruutu iltamat, jossa minä ja Akkakin oltiin mukana tohinoissa. Meidän opettajana toimi Saija Raukola. Olikin hyvä ope, nimittäin sanoi asiat suoraan ja rehdisti. Antautui myös täysin koirakolle.

Akalle on tehty niitä reagointeja esineisiin. ja nyt siis Akka esineruudusta ollut jonkun aikaa tauolla. No kun menimme metsään, niin Akka ihan selvästi kuvitteli, että menemme etsimään äijiä. Olihan metsä sama missä otamme joskus myös hakua. No ensimmäisen esineen ilmaisu meni todella kivasti. Saija piti Akkaa kiinni ja minä hetsasin lelulla Akkaa ja vein lelun metikköön, josta Akka sen nappasikin äkkiä. No toinen suoritus menikin jo sitten pipariksi. Akka lähti suoraan kohti 50 metriä ja ihan selvästi etsi äijää sieltä. Kutsuin takaisin ja tulikin ihan ihmeissään. Saija meni vuorostaan heiluttelemaan esinettä metsikköön ja uusi lähetys, mutta taas sama homma. Lelun ohi juoksu ja suoraa 50 metriin haahuilemaan. No kutsuin takaisin ja tähän lopetettiin ja pohdittiin asiaa. Saija sanoi, että reagointi tapa ei sovi Akalle eikä näin ollen me päästä koskaan kisaamaan hakua ellei Akan mielenkiinto syty esineitä kohtaan ja halu tuoda ne esineet minulle.

Sitten kokeilimme niin, että hetsasin Akkaa esineellä ja heitin esinettä pois Akasta päin ja jos Akka ei lelulle mennyt, juoksin minä lelulle ja varasti lelun ja taas sama homma. Lelu lentä ja mnä varastan. Äkkiä Akka tämän hoksasikin ja ryntäsi lelua kohden. Kerran pisti tassun esineen päälle, mutta tässä Saijan neuvo oli se, että minä varastan sen lelun sieltä tassun altakin. Nyt käy vain niin, että Akka ottaa lelun suuhun ja tulee sitä minulle päin tarjoamaan, josta todella hyvät ja makoisat palkat. Nimittäin tässä myös huomattiin se, ettei Akka tykkää vetoleikistä, mutta saalisviettiä on ja saalistaa tykkää, joka nyt tuli hyvin esiin.

Eli esineruutua harjoittelemme nyt niin, että lelulla hetsataan ja jos Akka ei leua itse kiinnostu hakemaan niin se lähdetään häneltä varastamaan. Sitten, kun Akka on intona lelusta, ottaa tämän suuhun niin palkaksi herkku nameja, että tietää toimineensa oikein. Namut, kun on ne parhain palkka tässäkin :) Sain kyllä sitten lohduttavia ja positiivisa kommentteja, että kyllä tämä sujumaan ihan varmasti lähtee, kun vain löytyy Akalle se oikea tapa millä asiaan syttyy. Pia sanoi, että nyt näkyi Akassa jo sellaista ilmettäkin lelua kohtaan, että kyllä se sieltä syttyy. Joten toivoa on ;) kun osataan vaan oiekasta kohdasta se esiin kaivaa. Tulihan tässäkin jo paljon uusia asioita esiin. Olipahan siis tämäkin hyvä, että täällä olimme!!! Nyt kun hakuilusta tulee tauko, niin nytpä keskitymmekin sitten esineruutuiluun.

Illalla, kun pääsimme kotiin niin lähdin vielä Akan kanssa lenkille metsikköön. Otin myös lelun mukaani. Tokihan ahneen Helin piti heti päästä kokeilemaan uusia tuulia! Metsässä vain heilutin Akalle lelua ja heitin sen ja sanoin esine ja annoin mennä ja menihän se ja toi lelun minulle, josta minä palkkasin namilla. Tätä tehtiin muutama kerta ja hyvin meni kaikki. Eli kyllä tämä tästä. Sitten jatkettiin lenkkiä ja Akka otti vainun jostakin riistasta ja lähti nenä maassa viipottamaan, no minä kituset suurina huusin kuuroille korville. Menin taas piiloon ja Akka joutuikin tekemään töitä, että minut löysi. Mutta hyvä hakukoira nappasi hajun ja löysin lopuksi myötätuulipuolelta minut! Hyvä homma, mutta tyhmä koira :) Loppu matkan sitten kulkikin kiltisti mukana tarkkaillen minua. Kanalalla otettiin ihan vain pari pätkää seuraamista ja oikealle käännöksiä jotka tosi hyvin! Sitten kotiin.

Iltaruoalla otin noutokapulaa nyt sillä tavalla, että heitin kapulan pois ja Akan piti se minulle tuoda. Itse istuin lattialla, joten oikeaa luovutusta tästä nyt ei sitten tullut, mutta ajattelin, että nyt on vain kivaa että saa noutaa ja tuoda minulle josta saa sapuskaa palkaksi. Luovutuksen otan sitten paremmin työn alle, kun pikkuinen ihana vaavikki on syntynyt. Näin mennään sitten myös esineruudussa. Tärkeintä ei nyt ole se luovutus vaan se tuonti.