Mulla on tottiksessa aiheena nyt jään murto eli ihan hauskan pito tai oikeastaan se, että opetellaan pitämään hauskaa, koska sitä me ei osata. Ja lähinnä se, että osataanko me pitää hauskaa. Mun ja Aksun touhu on kuin suoraa jostain jääkaudelta, niin kipsissä ja kylmiä ja totisia me ollaan :)

Eerika lähti meidän mukaan, koska päätettiin, että tottiksen ja kaupan käynnin jälkeen myös otetaan viesti treenit.

Huutijärven koulun pihaan mentiin. En edes muista montako sessiota Aksun kanssa otin, koska sen verta monta niitä tais tulla.
Aluksi mulla oli ihan kaksi tennispalloa jolla leikittiin ja ihan kivasti se ekaksi menikin. Mutta sitten taas mielenkiinto meni ympäristöön.... ja autoon...... Mietin ja mietin ja mietin, että mikä kumma ja mitä kummaa mä tähän keksin?????
Noh, sitten otin narupallot ja niillä leikin. Viimeisellä sessiolla, kun Aksun mielenkiinto meinasi herpaantua muualle, niin mä pökin sitä ja sanoin sille, että älä nyt oo tuollainen ja oo vähä mukana ja samalla pökin Aksua ja paukuttelin sitä kyljille, niin kappas, Akka heräs! Härkin ja hieman hetsasin joka tuotti tulosta. Saalistutin palloja ja yks kaks Akka oli leikissä  ihan mukana. Tuntui hyvälle ja siltä, että pieni jäänpala olisi murtunut. Tunne oli itsellä myös sellainen, että tähän oli kiva lopettaa.
Häiriönä meillä oli luistelukenttä, jossa oli porukkaa ja muutama pikkupoika jotka hengaili koulun pihalla ja parkkipaikka, jossa välilä vilinä kävi. Akka pysyi hienosti hallinnassa, eikä mun tarvinut yhtään murehtia sitä, että se olisi lähtenyt jonnekki sinkoamaan, joten se on kiva tunne. Nyt voin keskittyä ihan tyystin tähän jään murtoon. Mä luulen, että pieni pala meidän jäävuoresta suli tänään.... Katsotaan miten tulevaisuudessa käy?? Jävuorta on melko paljon vielä jäljellä!

Sitten käytiin kaupassa välillä ja sitten mentiin Kangasalan Amikselle Viestille.

Tomi on ohjeistanut meitä siten, että käskysana heti mukaan ja heti pannasta kiinni, kun tulee, ettei pääse karkaamaan. Täytyy sanoa, että meidän Eerika on kyllä hyvä ja tekee justiin niin kuin neuvotaan, mutta meikäläinen.... hoh, hoh... Eikä tästä tämän enempää!

No joo, mutta nyt oltiin siis uudessa paikassa. Eerika jäi omaan pisteeseen ja minä ja Akka jatkettiin matkaa mun pisteeseen. Lähetin Akan sanalla VIE ja niin Akka pinkoi Eerikan päähän. Eerika ohjasi ruokakipolla Aksun sivulle ja suoraa istumaan, otti pannasta heti kiinni, syötti rauhassa ja sanoi sanan VIE ja niin taas Akka pinkoi mun luokse minkä kintuistaan pääsi. Mäki ohjasin Aksun kipolla sivulle otin pannasta kiinni syötin ja lähetin VIE! Näin me tehtiin ja todella hienosti Eerika ohjasti ja lähetti!! Akka istui Eerikan sivulla henosti. Noh, mutta kun minä lähetin Akan viimeisen kerran, niin mäpä en pitänytkään Akkaa pannasta kiinni, vaan ohjasin kipolla sivulle Akka söi ja kun oli syönyt niin kerkes jo lähteä... UUPPS ja kun Tomi niin painotti, että ei saisi karata... Mutta täytyy sanoa, että Viestissä on todellakin vauhtia!!!! Akka menee niin mahdottoman lujaa. En oo koskaan nähnyt sen ihan näin lujaa menevän. Noh, viisi juoksua otettiin ja viimeisen se Akka pääsi karkaamaan, lähti siis ennen käsky sanaa, mutta oli toki rauhoittunut sivulla mun luona ja syönyt palkan, mutta pääsi lähtemään... Mäki menin sitten Eerikan päähän ja kehuttiin kovastikkin Akkaa ja lopuksi sitten taas leikittiin porukalla.
Nyt tästä todellakin terästäydyn myös itse ja huolehdin, että todellakin pidän Akkaa pannasta kiinni, ettei pääse lähtemän ennen käskyä.
Siis tässä lajissa on todella ihan hirmuisesti vauhtia ja aivan upealta näyttää, kun Akka kiitää täpöt lasissa :)
Tästä taas oppineena seuraavia treenejä suunnittelemaan.