Aamulla Huutijärven koulun pihaan taas jäätä murtamaan mun ja Akan väliltä. Leluja oli taas arsenaali matkassa :)
On tässä kyllä melkoisesti hommaa tässä jään sulatuksessa. Jäätä on yhtä paljon kuin siinä jäävuoressa mihin Titanic törmäsi ellei vieläkin enemmän!!! Sen verta tuntuu, että hommaa sulatuksessa on! No otin useita lyhyitä sessioita ja yritin leikittää ja saada Akkaa liikkumaan. Välillä se patsasteli ja blääh... Yhdellä sessiolla heittelin Akkaa tennispalloilla päähän. Vähän se siitä ärsyyntyi ja rupesi ottamaan pallosta koppia :)) Ei se oo kivaa ku päähän kopsahtaa pallo tarvii yrittää ottaa kiinni.
Toisella viimeisellä sessiolla, mulla oli kehissä 7 lelua! Ei siis mitään kahden lelun leikkiä vaan vähä useampi meillä ;) Noh siinä leikkiessä Akka nappasi patukan, joka oli kaikista kivin lelu. Tällä leikittiin ihan pienesti ja taistellen vein Aksun autoon. Nyt autoon mennessä Akka ei tiputtanut lelua eikä myöskään irrottanut lelusta otetta. Siis hyvin meni. Mietin tämän jälkeen, että uskallanko ottaa enää, mutta uskaltauduin ottamaan vielä yhden. Taas patukka paras lelu, jolla saimmekin taas leikittyä kivasti. Akka taisteli lelusta ja kun päästin oman otteeni ja sanoin vapaa, niin Akalta ei patukka suusta tippunut vaan Akka paineli patukka suussa autoon! Tämä on erään lainen edistys myöskin, koska lelut yms on AINA ptippunut suusta pois, kun leikki on lopunut. Tähän lopetettiin.
Mutta on tää kyllä melkoisen vaikeaa, ei muuta voi sanoa. Kuuma tulee ja kunto kasvaa!
Saas nähdä auttaako tämä vai ei???

Heidi kyllä valaa ihanasti uskoa muhun :) Kiitos Heidille tästä! En mä kyllä tätä muuten jaksaisi. Puhelimessa puhuttuamme ja asioita mietittyämme sain jonkinmoisen vision seuraaviin treeneihin. Myös miten aloitan opettamaan eteen menoa. Voi ku Heidi asuis lähempänä, mutta on kai seki kiva ku edes puhelimen päässä on, että saa edes juteltua aiheesta PALJON! Puhlaskut vaan kuluu..... :)

Sitten Viestiin:
Lähipellolla ja se n 40 väliä etäisyyttä.
Nyt 7 juoksukertaa. Eerika jäi omaan pisteeseen ja mä jatkoin omalleni Aksun kanssa. Lähetin Akan ja Akka lähti täpöt. Akkaa ei ole kertaakaan koskaan tarvinnut houkutella kumpaankaan päähän vaan Akka on aina lähtenyt täysillä ja erittäin mielellään! Noh, Akka pinkoi, mutta nyt Eerikalta pääsi Aksu karkaamaan ensimmäisellä kerralla, sen verta täpinöissä Aksu oli. Noh, kaikki muut loppu kerrat meni oikein hienosti. Kipolla Akka sivulle istumaan, pannasta kiinni ja kun istuu rauhassa hienosti vieressä, niin sitten käsky VIE ja lähtö! 7 juoksukertaa oli oikein hyvä määrä. Loppuruoka ja sitten taas porukalla leikittiin.

Pihassa olen ottanut hyppyä ja aloin opettamaan Aksulle eteenmenoa lelulla. Huomenna pitäisi nämä jutut pystyä ottamaan mukaan maneesille. Saas nähdä miten siellä sujuu...